"Kuten aina, kun kyse on Leonardosta, ihmettelen omia päätöksiäni ja elämä tuntuu luisuvan otteestani ikään kuin sitä työntäisi eteenpäin jokin hallitsematon voima."
Elenan syöksykierre on alkanut siitä, kun hän opettelee elämään ilman Leonardoa. Juhlimista ja merkityksettömiä suhteita riittää, nyt kun työpaikkakin on menetetty, ei ole kuin aikaa. Jouduttuaan onnettomuuteen Elena joutuu avaamaan silmänsä ja sydämensä.
No mitäpä tästä sanomaan. Elena on taas oma säälittävä itsensä, kun mies ei ole häntä buustaamassa. Ei jaktoon, tulipa nyt luettua koko trilogia, niin sai tarinan päätöseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti